Arkkitehtuurin vetovoima

Turun pääkirjasto on Suomen suosituin kirjasto, niin suosittu että se vetää puoleensa ei-toivottuja aktiviteettejakin kuten huumekauppaa. Pirjo Sanaksenaho heitti Twitterissä, että talon puoleensavetävyys on hyvän arkkitehtuurin ansiota. Huono arkkitehtuuri karkottaisi ihmiset, toivotut yhtä hyvin kuin ei-toivotutkin.

Väite on problemaattinen ja siksi kiintoisa. Vaistomaisesti tulee mieleen joitakin vastaesimerkkejä.

Puoleensavetäviä taloja ja paikkoja, joiden arkkitehtuuria harvat väittäisivät erityisen hyväksi tai joissa ei OLE arkkitehtuuria perinteisessä mielessä: Jumbo. Tuurin kyläkauppa. Ruotsinlaivat. Rockfestivaalit.

Arkkitehtuurin harrastajien keskuudessa arvostettuja taloja ja paikkoja, jotka eivät kuitenkaan ole olleet laajempien kansanjoukkojen suosiossa: Pruitt-Igoe. Pihlajamäki. Chandigarh. Kouvolan kaupungintalon takana oleva ruohottunut aukio.

Yksi ongelma tulee heti mieleen: “hyvä” ja “huono” arkkitehtuuri ovat liukuvia käsitteitä. Arkkitehtuurin harrastajien maku on ailahteleva. Suuri osa siitä, mitä 60-, 70- ja 80-luvuilla ylistettiin hyvänä arkkitehtuurina, tyrmätään nykyään huonona.

Tietenkin voimme ottaa käyttöön utilitaristisen määritelmän, että hyvä tarkoittaa samaa kuin suosittu. Tämä olisi kuitenkin epärehellistä ongelman väistämistä. Ainakin me arkkitehtuurin harrastajat luulemme tunnistavamme hyvän arkkitehtuurin sen nähdessämme, ennen kuin meillä on mitään käsitystä kävijämääristä, myyntiluvuista tai yleisön mielipiteestä. Arkkitehtuurikilpailuissa ja julkisivulautakunnissa annetaan tuomio arkkitehtuurin hyvyydestä pelkkien piirustusten perusteella. Toisin sanoen on empiirinen tosiasia, että käsitteitä hyvä ja huono arkkitehtuuri ei käytetä suositun ja epäsuositun synonyymeinä. Jos näin olisi, arkkitehtuurin laadun arvoiminen ennen rakennuksen käyttöön ottamista olisi mahdotonta ja arkkitehtuurikilpailut ja julkisivulautakunnat pitäisi lakkauttaa.

Tietenkin voidaan ajatella, että tuomaristot ja lautakunnat arvioivat arkkitehtuurin puoleensavetävyyttä vertaamalla piirustuksia aiemmin suosituiksi osoittautuneisiin rakennuksiin. Näin kyllä usein epäilemättä tehdään. Tämän metodin ankara noudattaminen kuitenkin pysähdyttäisi kehityksen. Uusia ratkaisuja ei voitaisi kokeilla. Todellisuudessa kuitenkin arviointitekstejä lukemalla voi todeta, että itse asiassa useinkin halutaan nimenomaan “uudenlaisia” ratkaisuja “nähtyjen” sijasta.

Toinen ongelma on arkkitehtuurin puoleensa vetävän vaikutuksen erottaminen kaikista muista vaikutuksista. Pitäisi olla kaksi kirjastoa, yhtä hyvällä valikoimalla ja sijainnilla, jotta arkkitehtuurin puoleensavetävyys voitaisiin erottaa. Tällaisia esimerkkejä tuskin koskaan löytyy.

Turun uuden pääkirjaston tapauksessa ilmeinen, arkkitehtuurista riippumaton seikka on se, että tilaa ylipäänsä on aiempaan verrattuna moninkertaisesti enemmän. Tila on myös kaikkien käytettävissä korvauksetta. Tällaiset paikat ovat kaupungissa harvassa. On todennäköistä, että kirjasto olisi suosittu vaikka arkkitehtuuri olisi huonompaakin.

Kolmas, ja mielestäni tärkein, ongelma on se, pitääkö arkkitehtuurin olla ylipäätään puoleensavetävää? Pitääkö arkkitehtuurin osallistua kilpailuun kävijämääristä?

Eräänä päivänä luin työpaikan vessassa Guinnessin ennätysten kirjaa. Tulin kohtaan musiikki. Kaikki ennätykset koskivat myyntilukuja. Tämä oli mielestäni loukkaavaa. Mielestäni on itsestään selvää, että musiikin arvo ei ole mitattavissa pelkästään osto- ja kuuntelukertojen määrillä. Rakastamani musiikin joukossa on paljon sellaisia teoksia, joita ei useimmissa elämän tilanteissa voi mitenkään kuunnella.

Samoin jonkun paikan arkkitehtuuri voi olla jollekin ihmiselle tärkeää, vaikka tämä kävisi paikassa vain muutaman kerran elämässään. Arkkitehtuurin ei kaikissa tilanteissa tarvitse olla puoleensavetävää. Päinvastoin: luotaantyöntävä arkkitehtuuri ja epäsuositut paikat ovat viihtyisälle kaupungille elintärkeitä.

Advertisements
This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s